Lintuinfluenssa mediailmiönä : miten kielikuvilla luotiin lintu-uhan mielikuvia?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Lintuinfluenssan uutisointia vuonna 2006 koskevassa pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, minkälainen oli median välittämä kuva lintuinfluenssasta epidemian ”hulluna vuonna”. Aineistona olen käyttänyt Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden epidemiaa koskevia artikkeleita, joita Helsingin Sanomista kertyi 297 ja Maaseudun Tulevaisuudesta 95 kappaletta. Tarkoitukseni on tuoda esiin syitä siihen, miksi Suomessa tunnettiin muuttolintuja kohtaan suurta pelkoa kevättalvella 2006. Minulla oli tutkimukseen ryhtyessäni mielikuva siitä, että median suoltama valtaisa tietovyöry ei ollut välttämättä kaiken kattavaa eikä tasapuolista: muuttolintuja syytettiin taudista, joka vaivasi pääosin siipikarjaa. Olen pureutunut sisällönanalyysin kautta lintuinfluenssakirjoittelun aiheisiin ja eritellyt artikkelien puheenaiheiden, päätoimijoiden ja tautikirjoittelun piirteitä diskurssianalyysin avulla. Lintuja koskevien kielellisten ilmaisujen purkamiseen olen käyttänyt kriittistä lingvistiikkaa. Tutkimus osoittaa, että lintuinfluenssan paikalliset vaikutukset nostettiin lehdissä tärkeäksi teemaksi siitä huolimatta, että epidemia pysytteli rajojemme ulkopuolella. Mielenkiintoisinta oli kuitenkin se, että terveysalan ja tuotantoeläinten asiantuntijat kommentoivat tautia selittäessään muuttolintujen käyttäytymistä. Tähän osallistuivat myös poliitikot - ja jopa toimittajat itse – useammin kuin lintuasiantuntijat. Ornitologeja kuultiin vasta sen jälkeen, kun muuttolinnut olivat saapuneet ja pelko haihtunut. Kiinnostavaa oli myös jutunteon tyyli, jossa muuttolintuja käsiteltiin uhkana ja siipikarjaa uhan kohteena. Se hallitsi sekä Helsingin Sanomien että Maaseudun Tulevaisuuden lintuinfluenssaa koskevaa kirjoittelua koko vuoden, mutta eritoten vuoden alusta helmikuun puoliväliin, eli ennen muuttolintujen saapumista. Lähtökohtani tutkielman tekoon on sosiaalinen konstruktivismi Pertti Alasuutarin tulkitsemana. Tutkielman viitekehyksen olen rakentanut pääosin Ulrich Beckin, Anthony Giddensin ja Klaus Ederin riskiyhteiskuntaa koskevien teorioiden pohjalle. Maailman medioitumista kävin läpi pääosin Juhani Wiion Sitralle tekemän tutkimuksen kautta. Vviestinnän muiden yhteiskunnallisten ongelmien tarkastelussa käytin apuna Esa Väliverrosen ja Anu Kantolan näkemyksiä ja viestinnän ympäristökysymyksissä heidän lisäkseen Pertti Suhosen huomioita. Kielikuvien merkitystä todellisuutta koskevissa havainnoissa olen analysoinut Norman Fairloughin ja Mikko Lehtosen teorioiden valossa

Unexpectedly High Prevalence of Common Variable Immunodeficiency in Finland

Background: Common variable immunodeficiency (CVID) is the most common primary immunodeficiency. Prevalence varies greatly between countries and studies. Most diagnostic criteria include hypogammaglobulinemia and impaired vaccine response. Aim: To evaluate the minimum prevalence as well as the clinical and immunological phenotypes of CVID in Southern Finland. Methods: We performed a cross-sectional study to assess all adult CVID patients followed up in three hospital districts in Southern and South-Eastern Finland between April 2007 and August 2015. CVID diagnosis was based, with a minor modification, on the ESID/PAGID criteria for primary CVID. Antipolysaccharide responses to Pneumovax (R) were defined as impaired only if 50% or more of the serotypes did not reach a level of 0.35 mu g/mL after vaccination. We further characterized the patients' B cell phenotypes and complications associated with CVID. Results: In total, 9 patients were excluded due to potential secondary causes before diagnosis. ESID/PAGID criteria were met by 132 patients (males 52%), of whom, 106 had "probable" and 26 "possible CVID." Based on the population statistics in the three hospital districts, the minimum adult prevalence per 100,000 inhabitants in Finland for all CVID ("probable CVID," respectively) patients was 6.9 (5.5). In the highest prevalence district (Helsinki and Uusimaa), the prevalence was 7.7 (6.1). CVID patients suffer from frequent complications. Ten patients died during follow-up. Of probable CVID patients, 73% had more than one clinical phenotype. Intriguingly, gradual B cell loss from peripheral blood during follow-up was seen in as many as 16% of "Xprobable CVID" patients. Patients with possible CVID displayed somewhat milder clinical and laboratory phenotypes than probable CVID patients. We also confirm that large granular lymphocyte lymphoproliferation is a CVID-associated complication. Conclusion: The prevalence of CVID in Finland appears the highest recorded, likely reflecting the genetic isolation and potential founder effects in the Finnish population. Studies to discover potential gene variants responsible for the high prevalence in Finland thus seem warranted. Increased awareness of CVID among physicians would likely lead to earlier diagnosis and improved quality of care.Peer reviewe

Kylä kehittyvänä yhteisönä: esimerkkialueina Härmänmaa ja Järviseutu

Tutkimuksen aiheena on kylä, sen kehittymiseen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät. Yhtenä menestymiseen vaikuttavana tekijänä käsitellään sosiaalisen pääoman merkitystä. Alueellisena näkökulmana on Suomi ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan maakunta. Tavoitteena on selvittää miksi toiset kylät menestyvät ja miksi toiset eivät. Mikä vaikutus sosiaalisella pääomalla on kylien kehittymiseen. Tutkimuksen taustaksi esitellään kylien olemusta ja kehitystä selittäviä teorioita ja typologioita sekä tiivistetään ja määritellään tärkeimpiä käsitteitä ja aihealueita. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin Järviseudulle ja Härmänmaalle sijoittuvissa kahdeksassa kylässä. Primaarinen tutkimusaineisto muodostuu 24 haastattelusta, sekundaarinen aineisto kyläsuunnitelmista, toimintakertomuksista ja muusta oheismateriaalista. Tutkimusote on laadullinen ja vertaileva. Aineisto analysoitiin pääasiallisesti käyttämällä kvalitatiivista metodia. Kylien menestyminen perustuu moneen tekijään. Näitä ovat muun muassa kylän sijainti, koko, asukasmäärä ja elinkeinorakenne. Sosiaalinen pääoma liittyy läheisesti kylän menestymiseen. Kylätoimintaan tarvitaan yhteishenkeä, verkostoja, luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Kylät, joissa on paljon sosiaalista pääomaa, näyttävät menestyvän.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Potkua muutokseen

Viime syksynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jalkautui asiantuntijajoukolla ympäri Suomea, mukanaan tuoretta tietoa vanhustenpalveluiden tilasta. 17 alueella pidetyissä työpajoissa tietoa jaettiin eteenpäin alueellisen kehittämisen tueksi

High-precision estimation of grass quality and quantity using UAS-based VNIR and SWIR hyperspectral cameras and machine learning

Miniaturised hyperspectral cameras are becoming more easily accessible and smaller, enabling efficient monitoring of agricultural crops using unoccupied aerial systems (UAS). This study’s objectives were to develop and assess the performance of UAS-based hyperspectral cameras in the estimation of quantity and quality parameters of grass sward, including the fresh and dry matter yield, the nitrogen concentration (Ncont) in dry matter (DM), the digestibility of organic matter in DM (the D-value), neutral detergent fibre (NDF), and water-soluble carbohydrates (WSC). Next-generation hyperspectral cameras in visible-near-infrared (VNIR, 400–1000 nm; 224 bands) and shortwave-infrared (SWIR; 900–1700 nm; 224 bands) spectral ranges were used, and they were compared with commonly used RGB and VNIR multispectral cameras. The implemented machine-learning framework identified the most informative predictors of various parameters, and estimation models were then built using a random forest (RF) algorithm for each camera and its combinations. The results indicated accurate estimations; the best normalised root-mean-square errors (NRMSE) were 8.40% for the quantity parameters, and the best NRMSEs for the quality parameters were 7.44% for Ncont, 1% for D-value, 1.24% for NDF, and 12.02% for WSC. The hyperspectral datasets provided the best results, whereas the worst accuracies were obtained using the crop height model and RGB data. The integration of the VNIR and SWIR hyperspectral cameras generally provided the highest accuracies. This study showed for the first time the performance of novel SWIR range hyperspectral UAS cameras in agricultural application

Unexpectedly High Prevalence of Common Variable Immunodeficiency in Finland

BackgroundCommon variable immunodeficiency (CVID) is the most common primary immunodeficiency. Prevalence varies greatly between countries and studies. Most diagnostic criteria include hypogammaglobulinemia and impaired vaccine response.AimTo evaluate the minimum prevalence as well as the clinical and immunological phenotypes of CVID in Southern Finland.MethodsWe performed a cross-sectional study to assess all adult CVID patients followed up in three hospital districts in Southern and South-Eastern Finland between April 2007 and August 2015. CVID diagnosis was based, with a minor modification, on the ESID/PAGID criteria for primary CVID. Antipolysaccharide responses to Pneumovax® were defined as impaired only if 50% or more of the serotypes did not reach a level of 0.35 µg/mL after vaccination. We further characterized the patients’ B cell phenotypes and complications associated with CVID.ResultsIn total, 9 patients were excluded due to potential secondary causes before diagnosis. ESID/PAGID criteria were met by 132 patients (males 52%), of whom, 106 had “probable” and 26 “possible CVID.” Based on the population statistics in the three hospital districts, the minimum adult prevalence per 100,000 inhabitants in Finland for all CVID (“probable CVID,” respectively) patients was 6.9 (5.5). In the highest prevalence district (Helsinki and Uusimaa), the prevalence was 7.7 (6.1). CVID patients suffer from frequent complications. Ten patients died during follow-up. Of probable CVID patients, 73% had more than one clinical phenotype. Intriguingly, gradual B cell loss from peripheral blood during follow-up was seen in as many as 16% of “probable CVID” patients. Patients with possible CVID displayed somewhat milder clinical and laboratory phenotypes than probable CVID patients. We also confirm that large granular lymphocyte lymphoproliferation is a CVID-associated complication.ConclusionThe prevalence of CVID in Finland appears the highest recorded, likely reflecting the genetic isolation and potential founder effects in the Finnish population. Studies to discover potential gene variants responsible for the high prevalence in Finland thus seem warranted. Increased awareness of CVID among physicians would likely lead to earlier diagnosis and improved quality of care